En haluaisi mässäillä (toim. huom sanavalinta ;)) asialla, mutta ehkä tämä voi jollekin avata asian vakavuutta. Että ainakaan minun sairaudessani ei ollut kyse satunnaisesta oksentelusta vähän liikaa syötyäni, vaan se todellakin täytti KOKO ELÄMÄNI.
Ystävä kysyi yksi päivä, kuinka pahaksi mun bulimia oikein sitten meni.
Sanoin, kuten ennenkin, että se vei lähes kaiken ajan, rahan, sosiaalisuuden ja elämänilon.
Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Funtsin useamman päivän, kirjoitanko tästä aiheesta. Se tuntuu kaikista noloimmalta, joten antaa mennä.
Saatoin syödä "muovikassillisen" ruokaa.
Saatoin syodä "kestokassillisen" ruokaa.
Olen keittänyt vaikka kuivapainona kilon makaronia/riisiä tms. hiilaria ja lisännyt siihen vajaan kilon nakkeja tms. halpaa "protskuu" sekä kilon verran sipulia ja kasviksia, yhteensä ruokaa tulee ehkä viitisen kiloa. Tämä setti naamaan kerralla. Pahimmillaan monta kertaa päivässä.
Kerran kokeilin hakea neljä (4!) pizzerian pizzaa ja söin ne kerralla, söin ne ja jotain muuta lisäksi. Ei riittänyt. Sydämen nälkä säilyi.
Mikään määrä ei siis riittänyt. Käytän tässä tarkoitukselli imperfektiä. Haluan ajatella, että tämä on mennyttä elämää, vaikka viimeisistä oireiluista on vain kaksi ja puoli viikkoa.
Saatoin syödä "muovikassillisen" ruokaa.
Saatoin syodä "kestokassillisen" ruokaa.
Olen keittänyt vaikka kuivapainona kilon makaronia/riisiä tms. hiilaria ja lisännyt siihen vajaan kilon nakkeja tms. halpaa "protskuu" sekä kilon verran sipulia ja kasviksia, yhteensä ruokaa tulee ehkä viitisen kiloa. Tämä setti naamaan kerralla. Pahimmillaan monta kertaa päivässä.
Kerran kokeilin hakea neljä (4!) pizzerian pizzaa ja söin ne kerralla, söin ne ja jotain muuta lisäksi. Ei riittänyt. Sydämen nälkä säilyi.
Mikään määrä ei siis riittänyt. Käytän tässä tarkoitukselli imperfektiä. Haluan ajatella, että tämä on mennyttä elämää, vaikka viimeisistä oireiluista on vain kaksi ja puoli viikkoa.
Kiitos rohkeasta tekstistä!
VastaaPoista